VERKKOPROJEKTIN TOIMINTAMALLI

Toiminta-alueena oli entisen Kuopion läänin 24 kuntaa. Projektin toiminnasta ja hallinnosta vastasi ADHD-liitto ry. Rahoitus tuli Raha-automaattiyhdistys ry:ltä.

Projektin taustalla toimineen kehittämistyöryhmän jäsenet koostuivat Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenneurologian, lastenpsykiatrian, foniatrian yksiköistä, perusterveydenhuollosta, Kuopion koulutoimesta ja päivähoidosta. Lisäksi kehittämisryhmässä oli edustus vammaisjärjestöstä (Eijsveikeet ry. Pohjois-Savon neurologiset erityisvaikeudet ja autismikirjo -yhdistys) ja ADHD-liitosta. Kehittämisryhmän tehtävänä oli suunnitteilla toimintaa ja antaa asiantuntija-apua projektille.

Verkkoprojektin organisaatiotasot

Verkkoprojektin toimintastrategia ja työparityöskentely -kaavio

Kuntoutusohjaajan toimenkuva:
Projektissa lasten kuntoutusohjauksen tarkoituksena on tukea ja auttaa ensisijaisesti lasta ja hänen perhettään selviytymään mahdollisimman itsenäisesti jokapäiväisessä elämässä, sekä mahdollistaa kuntoutuspalvelujen toimivuus lapsen elinympäristössä, omassa kotikunnassa. Tärkeimpiä yhteistyötahoja ovat koulu, päivähoito, perheneuvola ja sosiaalitoimi. Tärkeää on välittää tietoa lapsen ja perheen tilanteesta ja kuntoutussuunnitelman toteutumisesta erikoissairaanhoidolle. Kuntoutusohjaukseen kuuluu perheen ohjaaminen sopeutumisvalmennukseen ja ensitietopäiville. Kuntoutusohjaaja informoi myös ns. kolmannen sektorin tarjoamista palveluista, kuten Suomen MBD-liiton tarjoamista palveluista, kursseista, lomista ja tukihenkilötoiminnasta.

Kuntoutusohjaajan työhön kuuluu myös olennaisena osana asiakkaille puhelimitse tapahtuva neuvonta. Asiakaskeskeisen kuntoutusohjauksen lisäksi kuntoutusohjauksen työvälineitä ovat ryhmä- ja verkostotyöskentely lapsen kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Kuntoutusohjaus on lapsen ja hänen perheensä tilannetta moniulotteisesti lähestyvää toimintaa ja voi olla itsessäänkin prosessinomainen tapahtuma, jolloin kuntoutusohjauksen kestoa ei voida tarkalleen määritellä.

Integraatio-opettajan toimenkuva:
Integraatio-opettaja vastaa koulunkäynnin ja opetuksen erityiskysymyksistä projektissa ja vastaa yhteydenpidosta projektissa olevien lasten opettajiin, avustajiin, ja koulutoimesta vastaaviin henkilöihin. Hän opastaa tarvittaessa myös HOJKS:n laadinnassa, eriyttämisessä, vaihtoehtoisten oppimateriaalien ja opetusmenetelmien käytössä. Opettajat tarvitsevat usein tukea ja ohjausta tarkkaavaisuushäiriöisten lasten kanssa työskentelyyn. Vanhemmat tarvitsevat erityisesti lapsen kouluunlähtövaiheessa konkreettista tietoa eri kouluvaihtoehdoista ja niiden toteutumisesta omalla kotipaikkakunnalla. Integraatio-opettaja selvittelee tarvittaessa eri kouluvaihtoehtoja ja mahdollisia lapsen tarvitsemia tukipalveluita kouluhallintoviranomaisten kanssa. Integraatio-opettajan työssä on tärkeää pitää "tuntosarvensa herkkinä". Tukea annetaan niille, jotka sitä ilmaisevat tarvitsevansa. Neuvominen ja ohjeiden antaminen ilman niitä pyytämättä eivät tuota tulosta. Joskus on kuitenkin yritettävä saada opettaja näkemään lapsen erityistarpeet. Toisaalta opettajia on turha syyllistää liialla ohjeistamisella, jos olosuhteet ja edellytykset niitä noudattaa eivät toteudu. Suuren opetusryhmän kanssa työskennellessään, ilman avustajaa ja muita tukitoimia, ei opettaja pysty paneutumaan yhden lapsen erityistarpeisiin, jos luokassa on monta erityistä tukea tarvitsevaa oppilasta.

Projektisuunnittelijan toimenkuva:
Projektisuunnittelijan toimenkuvaan kuuluu projektin alueellisena koordinaattorina toimiminen ja yhteistyön organisointi eri tahojen välillä (mm. kehittämistyöryhmä, kunnat ja läänihallinto eri hallintokuntineen, yliopistot, järjestöt ja yhdistykset, opetushallitus ja opetusministeriö, STAKES). Projektisuunnittelijan toimesta kartoitetaan koulutustarpeita mm. avohoidon palvelujen tehostamiseksi. Kartoituksen pohjalta hän suunnittelee ja organisoi koulutukset eri yhteistyötahojen kanssa. Projektisuunnittelija vastaa tiedottamistoiminnasta. Projektisuunnittelijan toimenkuvaan kuuluu lisäksi projektin talousseuranta ja erilaisten raporttien ja tilastojen laatiminen Verkkoprojektista.

Koti- ja koulukäynnit

Kotikäynneillä esiinnousseita asioita
-tutkimustulosten läpikäyminen ja "suomentaminen"
-kasvatukselliset asiat
-lapsen sosiaalinen selviytyminen
-kodin ja koulun välinen yhteistyö
-oppiminen ja läksyjen teko
-lapsen koulunkäynnin sujuminen kodin näkökulmasta
-läksyjen teon sujuminen kotona
-harrastukset ja vapaa-aika
-kuntoutukseen liittyvät asiat
-sopeutumisvalmennus
-sosiaaliturva

Koulukäynneillä esiinnousseita asioita
-tutkimustulokset ja niiden "suomentaminen"
-tiedonkulkuun liittyvät kysymykset; Mistä opettaja saa tietoa oppilaasta? Mihin tieto häviää matkalla?
-lapsen sosiaalinen selviytyminen koulussa, luokan emotionaalinen ilmapiiri, erilaisuuden hyväksyminen, kaverisuhteet
-kodin ja koulun välinen yhteistyö
-oppimisvaikeudet
-henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)
-opetusmenetelmät, eriyttäminen ja eriyttävä oppimateriaali
-palautteen antaminen oppilaalle ja oppilasarviointi
-koulunkäyntiavustajiin liittyvät asiat (avustajan saaminen, perehdyttäminen)
-yhteistyö muiden lasten kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa