Kysyit keinoja 18-vuotiaan poikasi tilanteen laukaisemiseksi. Jo täysi-ikäisen kohdalla alkavat keinot olla vähissä, koska he ovat lain mukaan itse vastuussa itsestään. Tosin käytännössä se vastuunkanto ei ole lainkaan niin itsestään selvää. Voit vedota siihen, että kotona asuvan on otettava huomioon myös muiden perheenjäsenten huoli. Ei oikein ole muuta mahdollisuutta kuin vedota huoleen nuoren tulevaisuudesta ja hyvinvoinnista ja yrittää saada hänet niillä perusteilla lääkäriin. Peliriippuvuuteenkin on omia terapiaryhmiä, mutta ensin täytyisi saada nuori mies tiedostamaan itse ongelmansa.

Eristäytyminen sosiaalisista kontakteista kuulostaa huolestuttavimmalta, etenkin kun kyseessä on tämän ikäinen nuori. Yleensä kaverisuhteet ja yhteiset menot ovat hyvin tärkeitä tässä elämänvaiheessa. Olisiko mukana masennusta sekaisin olevan vrk-rytmin ja impulsiivisuuden lisäksi? Masennus voi olla myös reaktiivista, eli seurausta siitä, ettei pysty suoriutumaan omien kykyjensä ja odotustensa mukaisesti elämässään. Joka tapauksessa olisi saatava puhuttua nuori mies lääkärin pakeille. Löytyisikö tähän tueksi ihmistä, jota poikasi arvostaa? Perheystävää, kummia, isoaveljeä, - sisarta tai isää, jos äidin huoli kaikuu kuuroille korville?