Aiheena lapset
KYSYMYS: 18.10.2005, nimimerkki: Pimeydestä valoon
Hei. Olen ADHD+Aspergerlapsen vanhempi ja olen huomannut suuren epäkohdan sairaalan toiminnassa. Kun lapselle saadaan diagnoosi niin miksi ihmeessä vanhemmat jätetään yksin, oman onnensa nojaan? Useimmiten annetaan hoitotukea varten lausunto ja ohje: hakekaa hoitotukea ja terapiaa sekä mahdollisesti sopeutumiskurssille.
Vanhemmat ovat ihan hukassa ja shokissa diagnoosin jälkeen ja sitten pitäisi itse osata hakea kelan viidakossa! Olen sitä mieltä että sairaalat ja poliklinikat saisivat ohjata vanhemmat saamaan evästystä ja ohjeita joko kuntoutusohjaajalta tai sosiaalityöntekijältä. Mitä liitto voisi tehdä että asiat saataisiin toimivammiksi potilaiden ja vanhempien auttamiseksi jotta he saisivat ne tukimuodot joihin he ovat oikeutettuja? Itsekin AD/HD+ Aspergerlapsen äitinä yllätyin kun sairaalassamme olikin kuntoutusohjaaja ja olimme olleet poliklinikan asiakkaina jo 2v! VASTAUS >>
KYSYMYS: 18.10.2005, nimimerkki: Äiti 67
Meillä on joulukuussa 5-vuotta täyttävä tytär. Minua on alkanut ihmetyttää hänen käytöksensä. Hän ei leiki yhtään yksin, puhuu kokoajan, ei keskity pitkäksi aikaa samaan leikkiin (10min). Ainoastaan poikkeuksena sadut, joita kuuntelee. On ns. "yllytys hullu". Naapurin 7v tyttö saa tyttäreni tekemään miltei mitä vain, kun uhkaa ettei enää ole tyttärelleni kaveri. Jos tyttäreni ei tee niin tai näin. Viimeisin temppu oli että tyttäreni oli riisunut pyllysilleen ja avojaloin syyssateella naapurin tytön pyynnöstä. Tyttäreni pitää kokoajan olla huomionkeskipiste, ei anna äidin puhua muille, sekaantuu asiaan. Voiko kyseessä olla ADHD-oire, vai onko tämä ns. uhmaa? Puhumaan tytär oppi alle 2v ja ilman tukea kävelemään 9kk iässä. Muutoin kehitys on ollut edellä muita ikäisiään (Neuvolan sanoja lainatakseni). Olenko turhaan huolissani? Hän on ainut lapsemme, joten vertailukohdetta kotoa ei löydy. VASTAUS >>
KYSYMYS: 18.10.2005, nimimerkki: Liian vilkas poika
Kysyisin mistä tunnistaa ADHD-lapsen? Mitkä ovat tavallisimmat oireet? VASTAUS >>
KYSYMYS: 1.11.2005, nimimerkki: AD/HD tytön äiti
Miten ylivilkasta alle kouluikäistä lasta ja hänen perhettään voidaan auttaa löytämään lapselle rajat, jos lapsi rikkoo jatkuvasti rajoja ja uhmaa eikä tottele vanhempiaan. Miten tähän puututaan ja miten autetaan. Lukenut olen paljon ad/hd lasten huostaanotoista kun vanhemmat ei saa rajoja lapselle ja se on ruvennut pelottamaan minua, sillä lapsemme on todella uhmakas ja rajojen kanssa tulee varmasti enemmän ongelmia kun lapsi kasvaa. VASTAUS >>
KYSYMYS: 2.11.2005, nimimerkki: Yksin tietämättömänä
Hei! Pojallani, 7v. todettiin hyperkineettinen käytöshäiriö. Mitään muuta tietoa emme ole saaneet. ADHD:stä tietoa löytyy paljon. Mistä löydän tietoa hyperkineettisestä käytönhäiriöstä, vai onko siitä edes julkaistu mitään tietoa? Voisiko ADHD-liitto julkaista myös jotain tästä? VASTAUS >>
KYSYMYS: 16.12.2005, nimimerkki: Hesu
Esikoispoikamme aloitti tänä syksynä koulun. Päiväkodissa todettiin hänen olevan akateemisilta taidoiltaan taitava, lukee, laskee ja on kiinnostunut asioista, tietokirjat ovat kova sana! Pari vuotta sitten hän kävi toimintaterapeutin tutkimuksissa, kun pyysin lähetteen neuvolasta- kehonhallinnan ja lihas-nivelmuistin tukemista oli ohje. Päiväkodissa sain usein niin pojalta kuin henkilökunnaltakin viestiä pärjäämisestä ryhmässä; nimenomaan puolensa pitämisestä ja mielipiteidensä ilmaisemisesta kaveriporukassa on keskusteltu, poika kun on ihan "vietävissä". Asiat joita täytyy harjoitella ovat olleet ylivoimaisia, eihän niitä kannata, kun ei ehkä opikkaan... Näin, jo 3v neuvolasta saadun ohjeen tasapainon harjoittelusta toteuttaminen oli mahdotonta, siinä pantiin ihan leikiksi... Kaikki nuo oireet jumiutumisesta, tekemisen aloittamisesta ja lopettamisestakin tuntuvat liian tutuilta. Muistia olen myös miettinyt, mutta mielestäni pojalla on mieletön, mutta silti arkipäivän ohjeiden toteuttamisesta saan vastaukseksi jatkuvasti, etten muistanut, tai mä unohdin. Olenkohan ihan oikeasti huolissani, vai luulenko vaan? VASTAUS: 16.12.2005 >>
KYSYMYS: 16.12.2005, nimimerkki: apua, missä mennään
Tyttäreni on 10-vuotias,diagnoosi add annettu
kev.-05.Hän on pienryhmäopetuksessa.
Levottomuutta on aikalailla, keskittymättömyyttä
ja oman toiminnan ohjaamisen vaikeutta
melkoisesti. Sairaalasta oltiin sitä mieltä,
että lähinnä add-tytöille ei oikein lääkitystä
suunniteltaisi, neuropsykologiseen kuntoutukseen
jonotetaan, on aika pattitilanne, arjen eväät
kun eivät tahdo riittää. Kaipaisin neuvoja.
VASTAUS:
16.12.2005 >>
KYSYMYS: 16.12.2005, nimimerkki: "apua odotellen"
10-vuotiaalla tyttärelläni todettiin kev.-05
diagnoosi
add. Jonotamme neuropsykologiseen kuntoutukseen
omaan ja lähikaupunkien yksiköihin. Syksyllä hän
aloitti pienryhmässä opiskelun, neurologi
suositteli omaa avustajaa, luokassa nyt avustaja
kaikille. Ehdottaisinko toimintaterapiaa esim.
tilanteeseen, tuntuu turhauttavalta vain
odotella, kun vaikeudet ovat edelleen olemassa?
VASTAUS:
16.12.2005 >>
KYSYMYS: 16.12.2005, nimimerkki:
"uhmaa vai ei"
7v. poikani on tutkimusjaksolla. Palautteena
olen saanut oman adhd- (ja eräiden asperger
tyyppisten) oireiden epäilyni sijaan uhmakkuus-
ja käytöshäiriö-diagnoosia. Poika on kyllä
omaehtoinen, haluaa tehdä asiat omalla tavallaan
ja käy kauppaa (teen niin, kun saan tehdä
näin...) mutta mielestäni kyseessä on enemmänkin
suojautuminen kuin vain "olen periaattessa
vastahankaan"- uhmaa. Hänellä on suuri tarve
onnistua hyvin kaikessa mitä tekee, ja
epäonnistumisen mahdollisuus aiheuttaa
välittömästi tehtävästä kieltäytymisen. Oikealla
kannustuksella ja oikeanlaisella vaatimisella
tehtävät tulevat suoritetuksi, vääränlainen tapa
aiheuttaa täydellisen jumittumisen (kädet
korvilla: "En kuuntele, Ole hiljaa..." tai
piiloon vetäytymisen). Hänellä on
(valitettavasti) myös ilmeisesti opittu tapa
haalia huomiota "vedättämällä", ja kokee
aikuisten mukaantulon palkitsevana. Ongelmia on
ollut paljon aiemmin päiväkodissa, koulun alku
erityisluokalla pienryhmässä sujui hyvin.
Avustajia on ollut useita. Kotona oireista ei
ole tehty ongelmaa. Hän syö e-epaa 2kpsl/vrk, ja
niiden käytön aikana ylivilkkausoireet ovat
lieventyneet, ja esim. tunteiden käsittely
vaihtunut sanalliseksi entisten "raivo"
-kohtausten sijaan. Mielestäni tutkimuksissa on
varsinainen "vaiva" jäänyt osastolla korostuneen
uhmakkuuden jalkoihin (aiemmin joku on jopa
sanonut ettei uhmakkuus kuulu adhd:n oireisiin).
Suvussamme on adhd- ja asperger-tyyppistä
oireilua, onko diagnoosia muilla kuin itselläni,
siitä en ole varma. Mistä saisin lisää tietoa
uhmakkuus- ja käytöshäiriöitä, kun kaikissa
tähän mennessä lukemissani kirjoissa niistä on
ollut vain lyhyt maininta.
VASTAUS:
16.12.2005 >>
Sivu 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
13









