KYSYMYS: 31.1.2006, nimimerkki: "Sopivaan ammattiin"

Hei, olen kolmekymppinen nainen, äiti ja vaimo. Ongelmani näkyy ennen kaikkea siinä etten ole koskaan jaksanut täysipäiväistä työelämää. Olen korkeasti koulutettu ja lahjakaskin, mutta kestän huonosti stressiä. Keskittymisvaikeudet, impulsiivisuus ja päiväunelmointi kuuluvat oireisiini. Asioiden suunnittelu ja etenkin loppuun saattaminen on vaikeaa. Nyt olen päättänyt, että sopiva ammatti on löydyttävä, oli se sitten vaikka aivan eri alalta ja vaikka jotakin matalan koulutuksen työtä, kunhan se on luonnolleni mahdollisimman sopivaa. Minkälaisia ammatteja suositellaan adhd-oireisille? Esimerkkejä? VASTAUS: 31.1.2006 >>

KYSYMYS: 31.1.2006, nimimerkki: "Inari"

Olen n.35-vuotiaan miehen äiti. Pojallani kouluiässä mm. lukihäiriö ja vaikeuksia keskittymisessä koko ikänsä. Amfetamiinin hän huomasi tuovan helpotusta keskittymiseen ja niin hän rupesi lääkitsemään itse itseään suonensisäisesti. Aineet eivät olleetkaan aina puhdasta ja hän meni psykoosiin. Lopetti kuuden vuoden käytön ja rupesi juomaan olutta 12 pulloa päivässä. Pääsi hoitoon ja nyt on ollut neljä kuukautta raittiina. Levoton olo. Lääkityksenä Efexor, Zyprexa ja Opamox. Haluaisi ADHD-diagnoosin, jotta saisi oikean lääkkeen ja pääsisi työelämään. Löytyykö Suomesta asiantunteva lääkäri? VASTAUS: 31.1.2006 >>

KYSYMYS: 7.2.2006, nimimerkki: "Ville"

Hyvät "Adhd:läiset" Olen tutustunut aiheeseen Ja kaikki merkit viittaavat siihen, että olen senior adhd. Vaimoni psyk. sairh. on samaa mieltä oltuaan kolmekymmentä vuotta aviossa kanssani. Suvussani, sain vasta äsken tietää, on adhd:tä. Kansakouluaikana opettajat tulivat kotiin valittamaan villeyttäni, vaikka koulumenestys oli hyvä. Yleensä pystyn sotkemaan kaikki asiat vähitellen, vaikka ne välillä olivat hyvinkin. Töissä 30 vuotta vakuutusyhtiössä olin kuuluisa hajamielisyydestäni ja omalaatuisuudestani. Tuskainen olo ja masennukset vaihtuvat näyteltyyn vilkkauteen yhtäkkiä aina lapsuudesta saakka. Nyt minulla olisi mahdollisuus saada hyvä työpaikka, mutta oloni ei ole varma jaksanko enää, jos en saa apua. Itse asiassa työt ovat aina menneet menestyksellisesti, paitsi tämä viimeinen. Miten voin saada apua?? VASTAUS: 3.2.2006 >>

KYSYMYS: 10.2.2006, nimimerkki: "Mimosa"

Hei,haluaisin tietää kuinka voin aikuisiällä (43v )saada
diagnoosin /selvyyden mahdollisesta ADHD;sta minulla? VASTAUS: 10.2.2006 >>

KYSYMYS: 10.2.2006, nimimerkki: "Otto-pojan äiti"

En tiedä onko kyse ADHD:stä, mutta kysäisen kuitenkin...Elän miehen kanssa joka on aika vaikea kumppani, vaikkakin kuitenkin on aika hyvä ihminen pohjimmiltaan. Olen pitemmän aikaa miettinyt, että onko hänellä joku persoonallisuushäiriö vai mikä?! Koska ei tunne itseään terveeksi. Useimmiten hän on todella väsynyt/masentunut. Sitten välillä hän on ylivilkas ja menee siinä innostuksen puuskassaan hieman liian pitkällekin. Hän ei siis huomaa toheltaessaan esimerkiksi telovansa muita ihmisiä (kävelee varpaille, huitaisee kyynärpäällään tms). Kun hänelle sitten tuosta huomauttaa hän suuttuu ja seuraavassa hetkessä hän hyppii tasajalkaa kuin pieni lapsi. Hän saattaa paiskata jonkin esineen rikki (kännykkä, kaukosäädin) tai potkia esimerkiksi oven rikki. Mies on lapsena ollut koulukiusattu ja ollut jotenkin "kummallinen". Hän on vieläkin jopa häiritsevällä tavalla sitkeä ja tunkee itsensä sinne minne päättää mennä. Usein ei huomaa jos saattaa jonkun ihmisen kiusalliseen tilanteeseen vaan jatkaa keskustelua samaan malliin. Lapsen kanssa hän ei osaa leikkiä tai olla. Usein lapsen kanssa leikki päätyy itkuun, koska mies ei vaan osaa lopettaa/luovuttaa ajoissa inttämistä yms. Joudun olemaan näiden kahden välissä lähes koko ajan. Tyttö ja mies osaavat kyllä pitää hauskaa, mutta se menee yleensä jossakin vaiheessa yli ja mies ei sitten osaa lopettaa vaan jatkaa niin kauan kunnes lapsi itkee. Miehellä ei ole ongelmaa esim. alkoholin kanssa, mutta syö karkkia, jäätelöä, limsaa ja muuta hyvää paljon. Makealla hän tavallaan "hoitaa" kaikki vaivansa, joita on aika paljon. Minulta hän kaipaa todella paljon hellyyttä ja hänen temperamenttinsa on voimistunut sen jälkeen kun olen kyllästynyt häntä paapomaan. Jollain tavalla tuntuu sille, että hän on toinen lapseni. Mies ei tunne itsekään oloaan hyväksi, mutta hakee apua vain fyysisiin oireisiin ja joskus tuntuu sille, että se oikea vika on korvien välissä eikä fyysisissä oireissa, joihin hän reagoi erittäin voimakkaasti. Olisi suunnaton helpotus saada tähän kaikkeen jokin syy! . Voisiko kyseessä olla ADHD ja mihin kannattaisi ottaa yhteyttä, jotta tilanteeseen saisi apua? VASTAUS: 10.2.2006 >>

KYSYMYS: 10.2.2006, nimimerkki: "Hermione"

Olen 23-vuotias nainen. Elämässäni tuntuu aina olleen jokin vialla. Aiemmat ihmissuhteeni ovat katkenneet. Uusien, varsinkin pitempiaikaisten suhteiden luominen on vaikeaa. Koen itseni yksinäiseksi, mutta seurassa vetäydyn kuitenkin helposti syrjään ja muutun etäiseksi. Päihteitä (alkoholia ja satunnaisesti huumeita) käytän 1-2 kertaa viikossa. Silloin tutustun ja tulen helposti ihmisten kanssa toimeen. Oma ala on vieläkin löytämättä. Olen käynyt ammatinvalintapsykologilla mutta en kokenut saavani apua sieltä. Ala-asteella muistan olleeni hiljainen haaveilija, yläasteella aloin häiriköidä ja lintsata. Tuntuu etten ole koskaan tehnyt parastani ja käyttänyt kaikkia voimavarojani. Arkipäivän asioista (mm. laskujen maksu, siivous) selviän hyvin. Voisiko minulla olla ADD? VASTAUS: 10.2.2006 >>

KYSYMYS: 10.2.2006, nimimerkki: "Kauris"

Olen 23-vuotias tyttö ja opiskelen yliopistossa. Olen viime aikoina huomannut, että en aina ymmärrä lukemaani/kuulemaani tekstiä, vaikka kyseessä olisikin helppo lause. Toinen ongelma liittyy muistiini, unohdan yleensä juuri lukemani heti ja muistini muutenkin toimii erittäin huonosti. Sisäistän asiat huonosti ja vaatii suuria ponnisteluja muistaa asioita. Voiko kysessä olla ADHD? Olo tuntuu aika tyhmältä muihin opiskelijoihin verrattuna. VASTAUS: 10.2.2006 >>

1 2 3 4 5