Järjestötoiminnan palosta arjen iloihin

Järjestötoiminnan palosta arjen iloihin

Kun ammattina on järjestötyö, harrastuksena yhdistystoiminta ja kotona eletään adhd:n maustamaa arkea, järjestötoiminnan merkitystä ihmisen hyvinvoinnin tukijana on saanut nähdä ja kokea hyvin monella tavalla.

 

Juuri tänään töissä keskustelimme järjestössä toimimisesta. Totesin, että olen ollut neurologisen järjestön toiminnassa jo 25 vuotta monissa rooleissa ja tehtävissä, vapaaehtoisena sekä ammattilaisena. Lisäksi olen harrastanut järjestötoimintaa pitkään. Ja edelleen koen sen mielekkäänä. Mietin, mikä tässä on sitä, joka vetää puoleensa ja pitää mukana? Monista hyvistä asioista erityisen tärkeäksi nousi se kokemus, että järjestötoiminnassa voi olla mukana edistämässä hyvien asioiden kohtaamisen mahdollisuuksia ihmisille.

 

Järjestötoiminnassa on paljon arvoista nousevia tehtäviä, joista useimmat eteen tulevat vaikuttavat tärkeiltä. Samaisesta arvopohjasta nousee myös yksi järjestö- ja yhdistystoiminnan haasteista. Siksi on tarpeen pohtia: Mikä on tärkeintä? Mikä on kenenkin tehtävä? Tehdäänkö oikeita asioita oikeissa paikoissa ja vielä oikeaan aikaan? Joskus järjestössä esimerkiksi liiton ja yhdistyksen roolit voivat olla häilyviä tai jopa mennä hetkeksi iloisesti sekaisin. Mutta siitähän se sitten syntyykin, se järjestötoiminnan ilo ja palo!

 

Arkityössäni olen pohtinut, miten keskusliitossa voidaan tehdä entistä paremmin sitä, mitä liiton pitää, jotta yhdistyksissä päästään toteuttamaan mahdollisimman hyvin omaa ydintehtävää? Tämä mahdollistuu, kun järjestön eri tasojen ja toimijoiden roolit ovat kirkkaat. Roolien ja tehtävien määrittely voi tuntua tylsältä ja siihen tarvitaan aktiivista dialogia. Se kuitenkin kannattaa: yhteinen ymmärrys heijastuu parhaimmillaan toiminnan onnistumisena.

 

Järjestötyön näkökulmasta keskeisiä liiton tehtäviä ovat yleensä mm. valtakunnallisen tason edunvalvonta ja vaikuttaminen. Yksi liiton tärkeistä käytännön tehtävistä on jäsenyhdistysten toimintamahdollisuuksien tukeminen, jotta yhdistykset voivat toimia entistä paremmin paikallistasolla, lähellä ihmisten arkea. Silloin hyvinvointivaikutukset voivat saavuttaa myös erityistä elämäänsä ihmettelevän kansalaisen ja jäsenen. Oman potentiaalin löytäminen ja mahdollisuus käyttää vahvuuksiaan parhaaksi näkemällään tavalla luo hyvinvointia ja iloa elämään. Jokaisella ihmisellä tulee olla siihen yhdenvertaiset mahdollisuudet, myös adhd-oireiden kanssa.

 

ADHD-liiton missio on adhd-oireisten henkilöiden ja heidän läheistensä hyvinvoinnin edistäminen. Katson toiveikkaana kohti ADHD-liittoa, joka jäsenyhdistyksineen on rakentamassa voimavarakeskeistä tulevaisuutta, jossa riittävä tietoisuus ja myönteiset asenteet luovat mahdollisuuden mielekkääseen elämään. Se kaikki on mahdollista.

 

Kirjoittaja: Virvatuli Ryynänen
Sosiaali- ja terveysalan sekä kansalaisjärjestötoiminnan ammattilainen. Työikäisten muistisairauksien asiantuntija, jonka sydämenasiana on osallisuus omaan elämään ja harrastuksena vähän lisää järjestötoimintaa. Elää perheensä kanssa adhd:n maustamaa arkea.

Kuva: Taina Rajanen