Nuoren läheiselle
Nuoruus elämänvaiheena on kasvun, muutosten ja itsenäistymisen aikaa, mihin adhd voi tuoda lisävivahteita. Tämä vaihe on nuorelle myös aikaa oman polun ja vahvuuksien löytämiselle. Suhde vanhempiin muuttaa nuoruudessa muotoaan. Läheisen on löydettävä tapa tasapainoilla kannustamisen ja tuen tarjoamisen, itsenäisyyteen rohkaisemisen ja turvallisten rajojen asettamisen vaihtelevissa maastoissa.
Lapsuudessa adhd-diagnoosin saaneen nuoren toimintakyvyssä tapahtuu nuoruudessa usein muutoksia, kun ulospäin näkyvät oireet muuttavat muotoaan.
Oireet ja niiden aiheuttama haitta voivat joko lieventyä tai näyttäytyä aiempaa vaikeampina. On myös mahdollista, että aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteet herättävät huolta vasta nuoruusiässä, lievemmän oirekuvan, vahvuuksien tai saadun tuen vuoksi.
Aina nuoren keskittymisen ja käyttäytymisen säätelyn haasteiden taustalla ei ole adhd, vaan pulmat voivat liittyä esimerkiksi nuoruusiän normaaliin kehitysvaiheeseen tai yksilölliseen elämäntilanteeseen.
Nuoruuteen ikävaiheena liittyy hormonaalisia muutoksia. Nuoren keho kehittyy aiemmin kuin ajattelun prosessit tai tunteiden ja käyttäytymisen hallinta. Aivojen kypsyminen on myös kesken, ja uusi elämänvaihe lisääntyvien vaatimusten, uusien ympäristöjen ja sosiaalisten suhteiden myötä haastaa nuoren taitoja.
Adhd-oireiselle nuorelle tämän tempoilevan kehityksen ”ohjaksissa” pysyminen voi olla tavanomaista vaikeampaa. Nuori joutuu tutustumaan omiin piirteisiinsä ja tarvitsee usein läheisten, koulun ja joskus myös terveydenhuollon tukea omanlaisen arjen rakentamiseen.
Adhd-oireet nuoruudessa
Nuoruudessa tarkkaavuuden säätelyn ja oman toiminnan ohjaamisen ongelmat voivat vaikeuttaa esimerkiksi erilaisista opiskelutilanteista tai -tehtävistä suoriutumista, aikataulujen noudattamisesta tai sujuvaa vuorovaikutusta kaverisuhteissa.
Tarkkaavuuden pulmat voivat jäädä ympäristöltä näkymättömiin, vaikka nuori itse voi kokea merkittäviä vaikeuksia erilaisten toimintaympäristöjen tai lisääntyvien vaatimusten vuoksi. Itsenäistyminen voi olla vaarassa, jos arkiset askareet vaativat paljon ponnistelua.
Nuoruudessa adhd:n motoriset ylivilkkausoireet vähenevät, ja ne voivat ilmetä sisäisenä levottomuutena ja rauhattomuuden kokemuksena. Aktiivisuuden säätelyn haasteet ja impulsiivisuusoireet ja keskushermoston keskeneräisyys voivat yhdessä lisätä nuoren pulmia eri tilanteissa. Tunteet voivat kuohua rajusti, ja rajojen testaaminen voi olla voimakasta.
Adhd lisää päihteiden käytön tai riippuvuuksien kehittymisen riskiä. Tapaturma-alttius voi liittyä nuoruuden elämyshakuisuuteen, mutta adhd-oireet voivat vahvistaa sitä.
Adhd:n rinnalla monet psykiatriset sairaudet (esimerkiksi masennus ja ahdistus) ovat tavallisia ja alkavat usein nuoruusiässä. Lisäksi erilaiset käytöshäiriöt, päihdeongelmat, aistisäätelyn pulmat ja syömishäiriöt ovat tavallisia. Negatiiviset kokemukset ja kielteiset vuorovaikutussuhteet koti- ja kouluarjessa voivat murentaa itsetuntoa erityisesti silloin, jos adhd:tä ole ehkä tunnistettu tai tuettu.
Arkirutiinit ja vanhempien tuki
Nuori itse voi läheisten tuella ottaa adhd-oireitaan haltuun pitämällä huolta hyvinvoinnistaan säännöllisten arkirutiinien, levon ja liikunnan sekä terveellisen ravitsemuksen avulla.
Ystävien tuki voi osaltaan auttaa löytämään myönteisen paikan yhteiskunnan luomissa normeissa. Hyvät harrastukset auttavat kanavoimaan tunnemyrskyjä ja energiaa positiivisella tavalla.
Vanhemman tuki ja toiveikas suhtautuminen tulevaisuuteen erityisesti haastavissa tilanteissa on tärkeää.
Tukea kannattaa hakea
Jos nuoren käyttäytyminen tai arjesta selviytyminen huolestuttaa nuorta tai vanhempaa, voi tuen hakeminen riittävän varhain vahvistaa merkittävästi nuoren hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien kärjistymistä. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi koulu- tai opiskelijaterveydenhuollon, perheneuvolan, terveyskeskuksen sekä matalan kynnyksen palvelujen, kuten nuorisopalvelujen tai ohjaamojen kautta.
Opiskelulla ja koulutuksella on suuri merkitys nuoren tulevaisuuden rakentamisessa. Tukea on saatavissa myös ilman diagnoosia kaikilla oppiasteilla, sitä kannattaa etsiä ja hyödyntää aktiivisesti. Opetus- ja ohjaushenkilöstön tärkeä tehtävä on raivata tukea tarvitsevan nuoren opiskelun ja oppimisen esteitä.
Omaan oirekuvaan tutustumisen, itsetunnon vahvistumisen, räätälöidyn tuen ja onnistumisen kokemusten kautta opiskelu- ja työelämä voivat toimia myös ympäristöinä, joissa adhd-oireet voivat kääntyä vahvuuksiksi.
On tärkeää, että nuoren vahvuudet ja mielenkiinnot huomioidaan opinnoissa ja opiskelussa sekä koulutuksen valinnoissa, sillä motivaatiolla on keskeinen merkitys nuoren tarkkaavuudelle ja pitkäjänteisten prosessien onnistumisille.
Miten voin tukea nuorta?
- Kunnioita nuoren itsenäistymispyrkimyksiä pitäen johdonmukaiset rajat nuoren hyvinvointia suojaavissa asioissa (esimerkiksi kotiintuloajat, päihteet).
- Tue ja opasta pitkäjänteisesti iänmukaisten arjen taitojen saavuttamista.
- Osoita välittämistä! Vaikka nuori hakee tuntuvasti etäisyyttä, tarvitsee hän silti paljon myönteistä huomiota – tunnetta siitä, että on rakastettu ja hyväksytty omana itsenään.
- Ole kiinnostunut nuoren asioista, kuuntele tarkalla korvalla. Huomaa nuoren keskustelunavaukset ja tartu niihin.
- Toimi johdonmukaisesti ja luotettavasti.
- Rajojen rikkomisen yhteydessä kiinnitä huomiota tekoon, älä tuomitse nuorta itseään.
- Hae tietoa nuoruudesta ja adhd:stä, jotta ymmärrät mitä kehitystehtäviä nuoruuteen liittyy ja miten nuorta on hyvä tukea.
- Kannusta ja auta nuorta luomaan ja pitämään yllä unelmia.
- Jos nuoren käyttäytyminen huolestuttaa tai koet keinottomuutta nuoren tukemisessa, älä epäröi hakea ulkopuolista apua. Vertaistuki voi olla hyödyllistä.
- Pidä huoli omasta jaksamisestasi. Kun itse voit hyvin, sinulla on paremmat edellytykset tukea myös nuorta.
Keinoja aikuisille ja nuorille arjen hallinnan parantamiseksi ja ADHD-oireiden hallitsemiseksi (kaypahoito.fi)
Strategiat nuoren vanhemmalle (käytännönläheisiä vinkkejä toiminnan ja arjen helpottamiseksi)