Lapset
Leikki-ikäisen lapsen luontaisen vilkkauden ja lyhytjänteisyyden vuoksi tässä iässä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden pulmiin liittyvien poikkeavien oireiden erottaminen voi olla vaikeaa. Esikoulu- ja kouluikäisellä adhd:n ydinoireet eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden säätelyn vaikeus sekä impulsiivisuus alkavat näkyä selkeämmin. Oireet ovat yksilöllisiä ja riippuvat sekä adhd:n ilmenemismuodosta että toimintaympäristöstä.
Leikki-ikäinen lapsi
Pienen lapsen huomio ja tarkkaavaisuus siirtyy herkästi asiasta toiseen, ja lyhytjänteinen toiminta on ikään kuuluvaa. Uhmaiässä lapsi testaa kiukunpuuskilla rajoja, mikä voi koetella vanhempien kärsivällisyyttä.
Tarkkaavuuden ja käyttäytymisen säätelyn kehittyminen pohjautuu lapsen omaan biologiseen kypsymiseen ja ympäristössä koettuihin vuorovaikutuskokemuksiin. Aikuisen apu tunteiden käsittelyssä, sääntöjen oppimisessa, ympäristön tutkimisessa, toimintoihin keskittymisessä ja uusien taitojen opettelussa on tärkeää lapsen käyttäytymisen ja tunteiden säätelyn kehittymiselle.
Diagnosoinnin haasteet
Leikki-ikäisen lapsen luontaisen vilkkauden ja lyhytjänteisyyden vuoksi tässä iässä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden pulmiin liittyvien poikkeavien oireiden erottaminen voi olla vaikeaa. Lapsella voi lisäksi olla muita kehityksellisiä haasteita, esimerkiksi puheen tuottamisessa ja ymmärtämisessä, vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa, aistitiedon käsittelyssä, motoriikassa tai oman kehon ja ympäristön hahmottamisessa.
On tavallista, että adhd-diagnoosi tarkentuu kouluikää lähestyttäessä tai kouluiässä, kun tarkkaavuuden vaatimukset kasvavat tai sen haasteisiin aletaan kiinnittää tarkempaa huomiota.
Jos lapsen toimintakyvyn haasteet arjessa ovat merkittäviä, on aiheellista hakeutua tarkempiin tutkimuksiin. Vaikka adhd:n mahdollisuus ei olisi luotettavasti diagnosoitavissa, voidaan jo varhain tunnistaa esimerkiksi tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn haasteita sekä mahdollisia aistitiedon käsittelyn pulmia.
Varhainen tuki
Varhainen tuki lapsen toimintakyvylle ja ohjaus arkea tukeviin myönteisiin keinoihin on tärkeää. Vanhemman jaksamisen huomioiminen on osa tukea, jos vuorovaikutus perheessä ja arjen kuormitus sitä edellyttävät. Huolen voi tuoda esiin varhaiskasvatuksessa tai hakeutua tuen piiriin esimerkiksi neuvolan, perheneuvolan tai oman alueen perusterveydenhuollon kautta. Tukitoimien aloittaminen ei vaadi diagnoosia.
Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta (kaypahoito.fi)
Esikoulu- ja kouluikäinen lapsi
Esikoulu- ja kouluiän lähestyessä lapsen käyttäytymisen hallinta on kehittyneempää ja kognitiivinen toiminta tavoitteellisempaa. Lapsi keskittyy pidemmän aikaa leikkiin tai tehtäviin, ja hän osoittaa parempaa pitkäjänteisyyttä toiminnoissa.
Yksilölliset erot taitojen kypsymisen ja luonteenpiirteiden eroavaisuuksien johdosta ovat kuitenkin suuria. Osalla lapsista tunteiden ja käyttäytymisen säätely on edelleen haastavaa.
Esikoulu- ja kouluikäisellä adhd:n ydinoireet eli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden säätelyn vaikeus sekä impulsiivisuus alkavat näkyä selkeämmin. Oireet ovat yksilöllisiä ja riippuvat sekä adhd:n ilmenemismuodosta että toimintaympäristöstä. Esimerkiksi tarkkaamattomuuspainotteisessa esiintymismuodossa (add) ei ylivilkkautta juurikaan esiinny. Oireet voivat haitata lapsen toimimista koti- ja kouluympäristössä, vapaa-ajalla ja harrastuksissa sekä perhe- ja ikätoverisuhteissa.
Tyttöjen adhd-oireiden tunnistaminen voi viivästyä, sillä tyttöjen oireet voivat poiketa hieman poikien oireista. On tavallista, että tarkkaavuuspulmat korostuvat, ylivilkkaus tulee esiin puheliaisuutena, ulospäin näkyvää levottomuutta on vähemmän ja oireita pyritään peittämään poikia enemmän.
Ydinoireet lapsella
1. Tarkkaamattomuus
Lapsella tarkkaamattomuus voi näkyä muun muassa huolimattomuusvirheinä tehtävissä, vaikeutena keskittyä toimintoihin tai kuunnella ohjeita ja toimia niiden mukaan. Lapsi saattaa häiriintyä tavallista herkemmin ulkopuolisista ärsykkeistä, ja hänellä voi olla vaikeutta suunnitella ja toteuttaa omaa toimintaa sujuvasti.
2. Aktiivisuuden säätelyn pulmat
Aktiivisuuden säätelyn pulmat voivat näyttäytyä sekä yli- että aliaktiivisuutena ja näiden vaihteluna. Yliaktiivinen lapsi on paljon liikkeessä, ja hänen on usein vaikea istua paikallaan tai tehdä asioita rauhallisesti. Hän saattaa keikkua tuolilla tai puhua lähes taukoamatta.
Aliaktiivinen lapsi voi vaikuttaa hitaasti käynnistyvältä, poissaolevalta ja väsyneeltä. Aliaktiivisuus on tyypillistä tarkkaamattomuuspainotteisessa oirekuvassa.
3. Impulsiivisuus
Impulsiivisuus voi näkyä toisen päälle puhumisena, vuoron odottamisen vaikeutena tai nopeana reagointina ajattelematta oman toiminnan seurauksia. Lapsi voi vaikuttaa myös arvaamattomalta ja tunkeilevalta. Hänellä voi olla vaikeutta myös omien tunteiden ja käyttäytymisen säätelyssä.
Adhd:n rinnalla tai erikseen lapsella voi olla myös aistitiedon käsittelyn ja aistisäätelyn pulmaa, mikä näkyy esimerkiksi motoriikan kömpelyytenä, aistiyliherkkyyksinä tai -aliherkkyyksinä sekä aistimushakuisuutena.
Adhd:n kanssa samanaikaisesti voi esiintyä myös autismikirjon, kielen tuottamisen ja ymmärtämisen, oppimisen tai motoriikan häiriöitä sekä Touretten syndroomaa. Samanaikaiset psykiatriset oireet, kuten esimerkiksi masennus, ahdistus, uhmakkuus- tai käytöshäiriöt ja unihäiriöt, ovat myös mahdollisia.
Jos lapsella on merkittäviä, eri ympäristöissä esiin tulevia aktiivisuuden ja tarkkaavuuden haasteita, on tilannetta hyvä lähteä selvittämään tarkemmin. Se voi toteutua esimerkiksi neuvolassa, perheneuvolassa tai kouluterveydenhuollossa.
Oirekuvan tunnistamisen, ymmärryksen ja arjen tuen avulla lapsen yksilölliset vahvuudet voivat tulla vahvemmin näkyviin. Tällaisia vahvuuksia voivat olla muun muassa innostuneisuus, uteliaisuus, rohkeus, luova ongelmanratkaisukyky tai kyky paneutua sinnikkäästi itseä kiinnostavaan asiaan.
Vanhemmille annettavat ohjeet ADHD-oireisen lapsen tai nuoren ohjaamisesta (kaypahoito.fi)
ADHD-liiton vertaisvanhempitoiminta
Rutiinit ovat tärkeitä arjessa ja lomalla (Verraton-lehden artikkeli)
Miksi adhd:tä on merkityksellistä hoitaa?
Videolla puhuu Anita Puustjärvi, lastenpsykiatrian linjajohtaja, osastonylilääkäri KYS, ADHD:n Käypä hoito -työryhmän puheenjohtaja. Videon kesto on 6,13 minuuttia.