Mihin ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit perustuvat?
ADHD-liiton sopeutumisvalmennuskurssit ovat yksi osa-alue lääkinnällistä kuntoutusta Lääkinnällisin kuntoutuksen tavoitteena on suorituskyvyn parantaminen ja ylläpitäminen sekä toimintojen huonontumisen estäminen. Kuntoutus on osa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintaa. Terveydenhuollolla on ensisijainen velvoite lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämiseen. Kunta voi järjestää lääkinnällisen kuntoutuksen itse tai antaa maksusitoumuksen yksityiselle palveluntuottajalle. Vaikeavammaisten kuntoutus kuuluu Kansaneläkelaitoksen velvollisuuksiin. Asetuksen (23.8.1991/1161) mukaan Kansaneläkelaitos voi järjestää asetuksessa tarkoitetun kuntoutuksen joko tuottamalla kuntoutuspalvelut itse tai hankkimalla niitä muilta palvelujen tuottajilta.
Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvat seuraavat palvelut:
¨ neuvonta ja ohjaus
¨ kuntoutuksen tarvetta ja mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn arviointeineen ja työkokeiluineen
¨ fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia, ja muut näihin rinnastettavat toimintakykyä parantavat ja ylläpitävät terapiat ja toimenpiteet
¨ apuvälinepalvelu
¨ sopeutumisvalmennus
¨ kuntoutusohjaus
Sopeutumisvalmennus toiminta tuli viralliseen kuntoutusjärjestelmään 1970-luvun alussa. Sopeutumisvalmennus on määritelty vammaispalveluasetuksessa seuraavasti: "Sopeutumisvalmennukseen kuuluu neuvonta, ohjaus ja valmennus vammaisen henkilön ja hänen lähiyhteisönsä sosiaalisen toimintakyvyn edistämiseksi. Sopeutumisvalmennusta voidaan toteuttaa yksilöllisesti tai ryhmäkohtaisesti ja tarvittaessa se voi olla myös toistuvaa."
Sopeutumisvalmennus ei sanana kuulosta kovin innostavalta ja mukaansa tempaavalta. Sopeutumisvalmennuskurssien sijaan onkin välillä käytetty nimitystä kuntoutuskurssit, nuorten ja aikuisten kursseista arjen- ja elämänhallinnan kurssit. Nimityksestä riippumatta tavoitteena näillä kursseilla on antaa tietoa ADHD:sta, tukea ja vahvistaa sekä kuntoutujan että hänen läheistensä selviytymistä arjessa. Kurssien tavoitteena on voimaannuttaa niitä, joiden selviytyminen arjen tilanteista on heikentynyt. Tärkeänä osa-alueena on vertaistuen saaminen toisilta samanlaisessa elämäntilanteessa olevilta. Kurssien ryhmämuotoisen kuntoutuksen tarkoituksena on auttaa osallistujia vahvistamaan elämänhallinnan tunnettaan ja taitojaan. Kurssien tavoitteena on parantaa kuntoutujan ja hänen perheensä valmiuksia toimia elinympäristössään ja yhteiskunnassa mahdollisimman täysipainoisesti. ADHD-liitto järjestää kursseja aikuisille, nuorille ja perheille. Jokaiselle kuntoutujaryhmälle suunnitellaan oma tavoitteellinen kurssiohjelmansa.
Perhekurssit
Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksia omaavat lapset ovat haastavia kasvatettavia ja vanhemmat tuntevat usein olevansa voimattomia arjen tilanteissa. Vanhemmat saattavat olla hyvin hämmentyneitä, kun lapsi jossakin tilanteessa kykenee toimimaan hyvin ja toisessa tilanteessa vallitsee suuri kaaos. Lapsi saattaa tänään kyetä hallitsemaan jonkun taidon, mutta huomenna tilanteen muuttuessa ei enää hallitsekaan sitä. Vuorovaikutus lapsen kanssa on helposti kielteisesti sävyttynyttä, jolloin lapsi saa vain kielteistä palautetta käyttäytymisestään. Vanhemmat kokevat näissä tilanteissa epäonnistuneensa kasvattajina. Tämä johtaa usein epäonnistumisten kehään koko perheen kannalta. Stressaantuneena ja väsyneenä ihminen turvautuu tutuimpiin toimintatapoihinsa vaikka ne eivät olisikaan kokonaisuuden kannalta mielekkäitä. Vanhempien jaksaminen ja siitä huolehtiminen ovatkin yksi tavoite kursseilla. Voimavarojen lisäksi perheet tarvitsevat kielteisyyden kehän katkaisemiseen tietoa, käytännön ohjeita ja kokemusten jakamista. Tieto lapsen ongelmien taustoista vaikuttaa vanhempien vuorovaikutukseen lapsen kanssa ja parantaa koko perheen kuntoutusmotivaatiota. Tämä taas on olennainen osa lapsen oman motivaation kehittymisessä. Tiedon ja tuen avulla lapsi voi omaksua ADHD:n osaksi identiteettiään ilman, että se värittää koko persoonaa.
Perheiden tilanteisiin vaikuttaa myös sisarusten väliset suhteet. Kurssien tavoitteena on antaa sisaruksille tietoa ADHD:sta ja sen vaikutuksesta esimerkiksi käyttäytymiseen. Tavoitteena on lisätä myös tukea ja vahvistaa erityislapsen sisarusten itsetuntoa ja itseluottamusta yksilöllisen huomioinnin avulla.
Otteita 7-10 –vuotiaiden lasten perhekurssin kurssipäiväkirjasta:
Keskiviikon teemana oli ”mahdollisuuksia ja uusia oivalluksia” Lasten ryhmässä lapset saivat pienryhmissä kokeilla muun muassa kankaanpainantaa, vesivärimaalausta ja jalkapalloa. Näissä tuokioissa harjaannutettiin käden motoriikkaa, toisten huomioon ottamista sekä oman vuoron odottamista.
Keskiviikko-aamupäivällä vanhemmille oli lastenneurologin asiantuntijaluento ”ADHD-diagnosointi ja kuntoutus”. Luennon jälkeen vanhemmilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä. Vanhemmat halusivat vaihtaa kokemuksia ja lisää tietoa esimerkiksi ADHD-lääkkeistä. Keskiviikkona vanhemmille suotiin vapaailta eli lastenohjaajat vastasivat lapsista ilta kahdeksaan. Lastenryhmissä oli seikkailurata eli lapsille oli erilaisia ohjattuja aktiviteetteja, joiden tarkoituksena oli lisätä lasten oman toiminnan ohjauksen taitoja sekä lisätä ryhmän yhteishenkeä.
Vanhempien ryhmässä oli iltapäivällä asiantuntija-alustus aiheesta ”Sisarussuhteet”. Ryhmässä tehtiin myös toiminnallisia harjoituksia ryhmätyöntekijän opastuksella. Vanhempien ryhmä jaettiin kahteen ryhmään, jotta jokaiselle olisi mahdollisuus puhua omista tuntemuksistaan. Jollekin vanhemmille oman lapsen hyvä suoriutuminen lasten ryhmissä oli ennen kokematonta. ADHD-lapsen vanhemmuuteen kuuluu lähes poikkeuksetta se, että saa lapsestaan usein huonoa palautetta. Vanhempien ryhmässä jatkettiin keskustelua vapaamuotoisesti päivällispöydässä, jonka jälkeen jatkettiin ohjattuun sauvakävelyyn ja uimaan.
Henkilökunta kursseilla:
Kaikilla ADHD-liiton järjestämillä kursseilla henkilökunta on joko terveydenhuollon, sosiaalialan tai kasvatusalan ammattilaisia. Useat heistä ovat oman työnsä kautta päivittäin tekemisissä ADHD-lasten, nuorten tai aikuisten kanssa. ADHD-liitto kouluttaa myös vuosittain kurssityöntekijänsä.
Nuorten kurssit
ADHD-liitto järjestää kursseja myös nuorille. Nuorten kurssit ovat toiminnallisia ja kurssien sisältö rakentuu pitkälti nuorten toiveista ja tarpeista käsin. Nuorten kursseilla tavoitteena on tavata toisia samanlaisessa tilanteessa olevia nuoria ja vaihtaa kokemuksia. Nuorten kursseilla harjoitellaan vuorovaikutustaitoja, omista asioista itsenäisti huolehtimista sekä pyritään löytämään nuorten vahvat alueet ja lisäämään itsetuntemusta.
Aikuisten kurssit
Aikuisten kurssilla tavoitteena on lisätä itsetuntemusta, vuorovaikutustaitoja sekä elämän- ja arjenhallinnantaitoja. Kurssien sisällön suunnittelussa huomioidaan kuntoutujien toiveet sekä aikaisemmilta kursseilta saatu palaute.
Kurssitavoitteena on muun muassa itsetuntemuksen lisääntyminen sekä oman oireyhtymänsä hyväksyminen ja voimavarojen löytäminen. Kurssien tavoitteena on sosiaalisten taitojen kehittyminen ja vanhemmuuden ja parisuhteen vahvistuminen. Tärkeää on myös vertaistuen saaminen toisilta samankaltaisessa tilanteessa olevilta. Kurssein sisältöön kuuluu ADHD-tietouden lisääminen, opiskelu- ja työelämätaitojen kartuttaminen sekä itsetuntemuksen parantaminen. Kursseilla tehdään erilaisia toiminnallisia sekä sosiaalisia harjoituksia ja harjoitellaan ongelmaa aiheuttavista tilanteista selviytymistä käytännön vinkkien ja apuvälineiden esim. muistutusten ja kalenterin käytön avulla.
Kurssien rahoitus
Ryhmämuotoinen sopeutumisvalmennus on lakisääteistä kuntoutusta ja se on osallistujille maksutonta RAY:n ja terveydenhuollon rahoittamien kurssien omavastuuosuutta lukuun ottamatta. ADHD-liiton kurssien rahoitukseen osallistuvat Kela, Raha-automaattiyhdistys sekä kuntien terveydenhuolto ja sosiaalitoimi. Kelan kustantamaan kuntoutus on 9 § ja 12 § mukaista kuntoutusta. Tällöin edellytyksenä on se, että kuntoutuja saa alinta hoitotukea tai korotettua hoitotukea. Raha-automaattiyhdistyksen rahoitus sekä kuntien terveydenhuollon tai sosiaalihuollon rahoitus mahdollistaa sen, että myös ne kuntoutujat, jotka eivät saa hoitotukea voivat hakea kursseille. Vuonna 2008 ADHD-liitto järjestää neljä Kelan rahoittamaa kurssia - kolme perhekurssia ja yhden aikuisten kurssin.
RAY:n tukemille perhekursseille ja nuorten sekä aikuisten kursseille ADHD-liitto hakee jokaiselle perheelle/kurssilaiselle hoitavalta taholta maksusitoumusta kattamaan osan kurssikustannuksista. Aikuisten kurssit ovat myös RAY:n rahoittamia. Aikuisten kursseilla on omavastuuosuus. Näillä kursseilla on pieni omavastuuosuus, jonka suuruus selviää kurssiesittelyn yhteydessä.
Kuntoutusraha ja matkakorvaus
Kela voi maksaa 16 - 64 –vuotiaille kuntoutujille kuntoutusrahaa, jos kuntoutuksen tarkoituksena on työelämässä pysyminen, työelämään paluu eikä työssäkäynti ole kuntoutuksen aikana mahdollista. Perhekursseilla lasten vanhemmilla / huoltajilla on mahdollisuus saada kuntoutusrahaa kurssiajalta (arkipäiviltä), koska vanhempi on kurssilla ollessaan estynyt tekemästä omaa tai ansiotyötä eikä saa kurssin ajalta palkkaa.
Korvausten hakeminen:
Matkakorvauksia ja kuntoutusrahaa haetaan jälkeenpäin lähimmästä Kelan toimistosta. Kurssilla kurssinjohtaja antaa yksilöllisen kuntoutujaselosteen hakemuksen liitteeksi. Tarvittavien lomakkeiden täyttämiseen saa kurssilla apua kurssinjohtajalta. Matkakuluihin voi hakea korvausta Kelalta omavastuun ylittävältä osuudelta. Kurssilta saa hakemusta varten osallistumistodistuksen.
Kurssipaikka
ADHD-liiton kurssit vuonna 2008 pidetään Hoikan kuntoutuskeskuksessa sekä Piispalan kurssikeskuksessa. Hoikka sijaitsee luonnonkauniissa ympäristössä järven rannalla Karkun taajamassa. Kylä on Vammalan idyllisintä asuinympäristöä 15 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Karkku ympäristöineen kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen alueeseen, joka tarjoaa monia mielenkiintoisia tutustumiskohteita. Hoikasta on vajaa kaksi kilometriä Karkun kyläkeskukseen ja rautatieasemalle. Karkkuun pääsee junalla Tampereelta puolessa tunnissa ja Porista tunnissa.
Piispalan luonto- ja liikuntakeskus sijaitsee Jyväskylästä pohjoiseen Saarijärvi-Vaasa tien varrella. Jyväskylästä matkaa Kannonkoskelle on 105 km. Piispalassa järjestetään paljon mm. leirikouluja ja ympäristössä onkin hyvät liikuntamahdollisuudet. Ohjattua vapaa-ajan toimintaa on tarjolla runsaasti. Piispalassa on iso vapaa-ajankeskus uimahalleineen, keilaratoineen ja liikuntasaleineen.










